Olen nykyään hotelli,-ravintola -ja catering alla, koska mulle ilmotettiin sieltä yhtäkkiä, että oon päässyt (tai joutunut) sinne. Mua ei vois vähempää kiinnostaa ruuan laittaminen työkseen tai ruuan tarjoileminen. Mutta pakko enhän mä muutakaan voi en mä pääse opiskelemaan ikinä kosmetologiksi vaikka kuinka haluaisin. Nyt elämä tuntuu vieläkin turhemmalta ku tietää et tulevaisuudessa joudun tekemään työkseni jotain mikä ei kiinnosta mua yhtikäs yhtään. Kaikki muut on päässy haluamaansa ammattiin tai lukioon, mutta näin ei käynyt mun kohdalla. No eiköhän se oo tässä jo huomattu et mikään mun elämässä ei mee niinku pitäis vaan just päin vastasesti.
Olen alkanut juomaan alkoholia enemmän ja enemmän. Joskus koko viikonlopun joskus jopa arkisin. Tälläkin hetkellä haluan juoda, mutta en juo. Juominen helpottaa hetkellisesti aina tätä paskaa oloa mut heti ku on taas selvä niin tulee tää todellinen elämä vastaan. Alkoholin avulla pääsen edes hetkeksi pois tästä paskasta.
Mä en tiiä kuin kauan enää kestän tätä..
