20.9.2011

En ole kirjoittanut pitkään aikaan. No kukaan ei ole edes varmaan huomannut poissa oloani. Minulla ei ole mitään syytä siihen miksi en ole kirjoittanut elämä on vaan mennyt eteenpäin ja minä sen mukana.

Olen nykyään hotelli,-ravintola -ja catering alla, koska mulle ilmotettiin sieltä yhtäkkiä, että oon päässyt (tai joutunut) sinne. Mua ei vois vähempää kiinnostaa ruuan laittaminen työkseen tai ruuan tarjoileminen. Mutta pakko enhän mä muutakaan voi en mä pääse opiskelemaan ikinä kosmetologiksi vaikka kuinka haluaisin. Nyt elämä tuntuu vieläkin turhemmalta ku tietää et tulevaisuudessa joudun tekemään työkseni jotain mikä ei kiinnosta mua yhtikäs yhtään. Kaikki muut on päässy haluamaansa ammattiin tai lukioon, mutta näin ei käynyt mun kohdalla. No eiköhän se oo tässä jo huomattu et mikään mun elämässä ei mee niinku pitäis vaan just päin vastasesti.

Olen alkanut juomaan alkoholia enemmän ja enemmän. Joskus koko viikonlopun joskus jopa arkisin. Tälläkin hetkellä haluan juoda, mutta en juo. Juominen helpottaa hetkellisesti aina tätä paskaa oloa mut heti ku on taas selvä niin tulee tää todellinen elämä vastaan. Alkoholin avulla pääsen edes hetkeksi pois tästä paskasta.

Mä en tiiä kuin kauan enää kestän tätä..

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

mun mielestä ainakin on harmi, jos et kirjoittele:( tykkään lukea sun blogia, koska mulla on vähän samanlainen olo ku sulla.. koko ajan on vaan niin paha olla. mutta muista että jokainen nainen on kaunis! on sitten minkä värinen, kokoinen tai näköinen tahansa!<3 jokainen kukka on sisältä kaunis!:):)<3 jaksa ja pärjäile!:)) -elina

Anonyymi kirjoitti...

Eksyin siun blogiin, ku harhailin lävistysten huumassa ettimässä kuvia.
En osaa kirjottaa tähä mitää, koska en tiiä mitä ajatella.. Haluut olla vaan laihempi, et haluu ammattii johon kouluttaudud, et oo tyytyväinen ittees, mut miks? en tuu kommentoimaan et oot kaunis ja laiha. Kun meet julkisille paikoille, siellä näkee vaikka minkä kokosta ja näköstä naista, hymyilemässä. Miks erottua joukosta laihuudella ja olemalla mahsollisimman pien. Puhun kaikkien puolesta. Jos lihavuus haittaa terveyttä ni sitte kuntoilemaa ja äkkiä ei myö ikuisesti eletä, mut mieti laihuus vaikuttaa elämää myös.
Mie voin sen kertoa et oon 168 cm pitkä ja painan liki 60 kiloa. No luultavasti kuvittelet et voi vittu mikä ryhävalas, ei en oo lihava, en haluu laihtua, en haluu seurata painoani. Se paljon painan on vaan luku se ei merkkaa miulle mitään. Suurin osa miun painostani koostuu lihaksista, tätä ei monikaa ajattele. Harrastan tanssia ja aina ku tanssin oon onnelline, sillo ku ollaa onnellisii ei ajatella et joo nyt pitää laihuttaa, tai tehä muutakaa, sillo tehää se mist nautitaa miulle se on tanssimista.

Ajattelin eka et tuun vittuilemaa tänne tai jauhamaa siitä et keräät vaan sääliä. En tiiä haluut sie sitä ja jos haluut sitä en anna..

Kunnioita ittees, se et sua ahistaa painos takii on VITUN TURHAA, kuka jaksaa järjestellä elämääsä se mukaa et "joo ai tos välis syön rahkaa desin ja sit kierin itsesäälis seuraavat 2 tuntii koska söin". Ryhdistäydy ja mieti mitä teet, mieti haluutko sairastuu siihe et oot liian laiha.

En haluu loukata tai iskeä päi naamaa, haluun et nukynuoriso ei ajattele et sitku oon laiha oon onnelline, ku se ei mee nii...

loppu

Anonyymi kirjoitti...

Hah haha

Anonyymi kirjoitti...

ootko,,, elossa?